26. toukokuuta 2015

OTTEITA PÄIVÄKIRJASTA, OSA 1

VAROITUS: rankkaa tekstiä

päiväkirjan sivut täälä täyttyy pikkuhiljaa
muste leviää sivuille kyyneleet tippuu kilpaa

Katsokaa kuinka munasin tuon järjestyksen... :D
8.5.2014
haluan kuolla
en näe tulevaisuudessa mitään valoisaa...?
ainoo joka pitää mut hengissä on äiti, tuntuu et on mun velvollisuus olla hyvä tytär. paskat D:

kun katson peiliin, näen vaan ison ja lihavan pettymyksen.
harhat ovat palanneet, taas.
"sä olet turha", ne sanoo, haukkuu mua, käske mun viillellä mut en halua, oon kuivilla jo. tavallaan haluaisin. paljonkin.

askelia jotka päättyvät sänkyni viereen. itkettää. mun tila on huonontunut ihan sairaasti. pelkään että sekoan ja joudun 21 takas. 

Osasto 21 on se suljettu osasto, millä olen ollut.

en tiedä miten osaan pitää hauskaa T:n kanssa, se on mun tapa purkaa ahdistusta. remuaminen, jatkuva nauraminen ja rääkyminen.

välillä kesken nauramisenkin tulee semmonen olo et tekee mieli itkeä. niinä hetkinä kuulen joskus ääniä, jotka kertovat "sulla ei ole oikeutta olla iloinen". kiitos tästä, harhat. taas ne huutaa mua. itken niin kovasti tekee mieli viiltää. ne oikeen provosoi mua. näkeeköhän ne mut? missä ne on

Tässä vaiheessa sekosin, itkin ja taistelin terää vastaan; en halunnut viiltää. Muistaakseni kuitenkin viiltelin suihkussa.

Hoitaja tuli mun huoneeseen, juteltiin ja juotiin teetä. ahdistaa vielä. toivoton olo, en näe itseäni enää 5 vuoden päästä täällä, juteltiin tuosta hiukan kaverin kanssa ahdistusryhmässä.

4 kommenttia:

  1. Rankkaa tekstiä :/ pärjäile <3 Onneks oot nyt paremmassa kunnossa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, pärjäilen. Ja niinpä! Ei saa olla muuta ku tyytyväinen itteensä et oon päässy jopa tähän pisteeseen.

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Arvostan jokaista ystävällistä kommenttia! :-)