14. huhtikuuta 2016

LINTSAAMINEN - MITÄ, MIKSI JA MILLOIN?

Ensimmäisen kerran lintsasin yläasteella, seitsemännellä luokalla. Olin vakavasti koulukiusattu, tai no, näin olen kuullut - en muista siitä ajasta juuri mitään. Tein tunnollisesti kaikki läksyni, mutta kouluun en kyennyt mennä. Kiusaajien ja itseni takia.

Olin todella ahdistunut aina kun koulu oli puheessa. Koulu oli helvetillinen paikka, tunsin, kuinka kaikki vihasivat minua. Liikuin kuitenkin aina isossa porukassa, mutta se porukka oli täynnä feikkikavereita. Olin heille kuin ilmaa. Olin, oikeasti, se ei sentään ollut harhaa. Olen kirjoittanut tämän erittäin, krhm, katkeran postauksen aikoja sitten, jossa kerroin "varakaveruudestani" yhdessä tyttöporukassa.

Lintsasin koulusta vajaa puolisen vuotta melkein putkeen. Milloin sairastelin oksennustaudissa, milloin kuumeessa ja ripulitaudissa. Myös migreeni oli yleinen tekosyy. Jos ja kun menin kouluun, en kyennyt olemaan tunnilla, vaan itkin terveydenhoitajan tai kuraattorin luona.

Miten pääsin eroon lintsaamisesta? Se tapahtui yhtäkkiä ja eeppisellä tavalla:

No, jouduin ensimmäisen kerran osastolle. "Ripulia" oli kestänyt jokusen kuukauden, ja kun astuin osaston ovista sisään, minulle ilmoitettiin, että huomenna on paksusuolen tähystys ripulin takia! Menin aivan paniikkiin, "sairastelun" oli pakko loppua. No, niin se loppuikin. Ja niin loppui lintsaaminenkin. En enää koskaan lintsannut, tosin en käynyt juurikaan enää normaalissa koulussa, vaan sairaalakoulussa.

11 kommenttia:

  1. Mä niin rakastan tätä sun blogia ja sun aitoja ja rehellisiä tekstejä. Kaikki eivät pystyisi samaan kuin sinä! Hieno homma, että lintsaaminen loppui, sillä koulu on niin tärkeä asia nuorella, että omasta mielestäni peruskoulu pitää vähintään saada kunnialla loppuun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos ihana Tiia-Maria! ♥ Ja niinpä, koulu on niin tärkeä juttu. Onnekseni sain elämäni kuntoon ja pääsin peruskoulusta noin ysin keskiarvolla :-)

      Poista
  2. Hyvä, että sun lintsaaminen loppui, vaikka tosta varmaan pelästyy, jos kuulee tähystykseen joutuvansa. Sanon vieläkin, että ulkoasu on kiva!

    VastaaPoista
  3. Hyvä, että sun lintsaaminen loppui, vaikka tosta varmaan pelästyy, jos kuulee tähystykseen joutuvansa. Sanon vieläkin, että ulkoasu on kiva!

    VastaaPoista
  4. Oi apua miten herättävä teksti. Joskus pitää vissiin kokea säikäytys, että pystyy lopettamaan. Luin myös tuon varakaveri -tekstin ja sekin oli kaunis. Tunteet välittyi hyvin ja pakko myöntää, että pystyin samaistumaan muutamaan kohtaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, kiitoksia kommentistasi! Olen samaa mieltä, ilman tuota säikytystä ja osastolle menemistä en olisi varmaan koskaan päässyt peruskoulua kunnialla läpi.. :D

      Poista
  5. Kiinnostaisi kovasti lukea kokemuksiasi sairaalakoulusta, jos joskus haluat siitä kirjoitella! :) Tsemppiä sulle, arvostan rehellisiä kirjoituksiasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiva postausidea, toteutan sen varmasti! :-) Kiitos anonyymi ♥

      Poista
  6. Kirjoitat ihanan aitoa ja koskettavaa tekstiä ♥ On mahtava lukea kokemuksiasi vaikka en millään tasolla niihin pystykään samaistumaan. Paljon voimia sinulle jatkossakin, annat paljon muille miettimistä kirjoituksillasi ♥

    VastaaPoista

Arvostan jokaista ystävällistä kommenttia! :-)