| Kuva täältä. |
Terapia olisi tosiaan kuitenkin enemmän kuin jees, olen kova puhumaan, ajattelemaan ja pohtimaan. Minulle ehdotettiin myös rentoutumisryhmää ja toistakin ryhmää, jossa tehtäisiin ja mentäisiin. Täytyy miettiä. Rentoutumisryhmä ei minua tällä hetkellä kiinnosta, tarvitsen meininkiä! Ja viikko-ohjelma olisi myös kiva, jos sen myötä saisi ryhtiä päiviin. Vaikka en koulussa pystykään käymään, niin tietynläinen päivärytmi olisi ihana, ettei vain tulisi tyyliin vain makoiltua suurimman osan ajasta. Täällä kuntoutumisyksikössä on kyllä aika paljon toimintaa, keskustelua ja vastaavaa, mutta tässä vaiheessa parantumista ehkä jopa toivoisin lisää meininkiä. Tai no, parantuminen on tosiaan vielä todellakin kesken.
Olen muuten todella tyytyväinen siihen, että nykyään pystyn menemään kertomaan hoitajille olostani. Kannustan tähän kaikkia, siinä oikeasti saa taakkaa pois hartioilta! Tänäänkin menin puhumaan hoitajalle stressaamisesta ja kummallisista oloista kehossani, ja kun sain asian jaettua hänen kanssaan, olo oli jo paljon parempi. Sellainen avautuminen ja itsestään kertominen ei todellakaan ole itsestäänselvyys, vaan suuri ja vaikea asia monille. Kannattaa kuitenkin yrittää!
Tänään illalla vielä leffaan ja kavereiden kanssa oloa. Viettäkää tekin mahtava päivä!