Kerroin eilen oksentelusta ja viiltelystä hoitajalle. Pelkäsin kertoa siitä, sillä luulin joutuvani heti osastolle. Onneksi olen heidänkin mielestä jo kuntoutusvaiheessa, en hoitovaiheessa!
Oksentelun takia saan lähetteen ravitsemusterapeutille... Olen käynyt siellä ainakin kolme kertaa, puhe terveellisyydestä tulee korvista ulos. Täytyisi vain syödä säännöllisesti, ruoka-annokset ovat kunnossa. Olen kyllä syönyt aika vähän, ja lyhyessä ajassa minulta on pudonnut melkein 9kg. Se alkaa näkymään kropassani ja naamassani. Olen ihan tyytyväinen. Muistakaa kuitenkin ihanat, että minulla on ylipainoa, on pudotettavaa. Täytyisi vain tehdä laihdutus terveellisesti, ei ahmimis-oksentamis-kierrettä! Lähiaikoina olen oksentanut, vaikken olisi ahminutkaan. Mieleni pelleilee...
Minulla on kansio, jossa on ohjeita ja vinkkejä syömiseen. Tiedän perusasiat, en mielestäni tarvitsisi ravitsemusterapeuttikäyntiä. Oksentamisen vaaroista toisaalta olisi kiva tietää, se motivoisi olla oksentamatta! Sairas puoleni tähän vastaa, että "läski oksenna vain et saa lihoa" ja terve puoleni vastaa "oksentaminen ei pudota painoa ainakaan pysyvästi". Terve puoli, voita, please! En halua oksentaa, se on kamalaa.
Huh. Onko sinulla kokemusta ravitsemusterapiasta? :-)
Mä kävin yläasteella, eikä niistä käynneistä jäänyt mitään positiivista sanottavaa. Myöhemmin kävin myös sairaalan rav.terpalla ja se auttoi enemmän. Tehtiin ateriasuunnitelma, juteltiin faktoista yms. Silloin yläasteella vaan käskettiin laihduttamaan ja löytämään harrastus.
VastaaPoistaMene vaan jos saat mahdollisuuden! :) <3
Okei... Sairaalaan ravitsemusterapiaan mua ollaan kans laittamassa. Jos sais apua. :-)
PoistaMenen! ^^
Minulla ravintoterapeutin tapaamiset saivat minut järkiini syömishäiriön mustasta maailmasta. Käytiin läpi lautasmalleja ja terveellistä syömistä. Itse tykkäsin näistä käynneistä tosi paljon, ne olivat antoisia ja auttoivat minut eteenpäin :)
VastaaPoistaKiitos kun jaoit kokemuksesi!
Poistaniin ja tsemppiä sulle <3
VastaaPoistaTsempit myös sinne :3
PoistaMä kävin pari vuotta sitten muutamaan kertaan ravitsemusterapeutin juttusilla ja mielestäni siitä oli hyötyä. Tärkeintä on mun mielestäni edetä pienin askelin, sillä jos yrittää muuttaa kaikkia ongelmallisia käyttäytymistapoja kerralla, homma kaatuu omaan mahdottomuuteensa.
VastaaPoistaEn toki tunne sun tilannettasi tai taustaasi, mutta yksi, mistä itselleni oli hyötyä, oli asioiden pitäminen mahdollisimman käytännönläheisinä, siis etsiä konkreettisia tapoja, joilla pyritään kohti parempaa.
Tsemppiä!
Aivan totta tuo, että pienin askelin! Skitsofrenian hallitseminen menee samoin.
PoistaNiinpä!
Kiitos ♥ Ja ihanaa kun kommentoit ^^
On kokemusta ravitsemusterapiasta, mulla kun on diabetes niin kuuluu vuosittain käydä.
VastaaPoistaOkei! ^^ Mulla alotettiin toi Diformin Retard, sillä pelättiin diabetesta, sokerini kun olivat niin korkealla...
PoistaOkei, sulla epäiltiin varmaan kakkos(2)tyyppiä? Kun mulla taas on ykköstyypin diabetes
PoistaItse asiassa en tiedä mitä mulla epäiltiin.. :D Vissiin tota kakkostyypin.
PoistaJoo mä veikkaisin sitä kakkosta kun ajattelen.
PoistaNii! Ihanaa anonyymi muuten kun kommentoit! ^^
PoistaOn ihana lukea sun ajatuksia kun ittellä on samaa brobuleemia syömisen kanssa
PoistaKävin jokusen kertaa ravitsemusterapeutilla osastolla lääkkeen (olanzapiini) seurauksena "lievästi" muuttuneiden syömistottumuksien, "lievän" painonnousun ja siitä lähteneen oksentelun takia. Mulla jäi niistä käynneistä vähän sellanen voivotteleva fiilis, mutta se saattoi johtua siitä, että ruokahalu oli niin valtava, että sinä aikana oli yhdentekevää, mitä mulle sano, oli vaan pakko syödä. Oksentelu muistaakseni loppui aika pian, kun äiti alko viemään mua salille ja käytiin ostamassa kivoja sopevia vaatteita, niin että tulin toimeen pulleamman kehoni kanssa. Ateriasuunnitelma, mikä siellä tehtiin, oli hyvä vaikka pystyin noudattamaan sitä ensimmäisen kerran vasta olanzapiinin lopettamisen jälkeen, jonka jälkeen on painokin tippunut takasin missä se oli ennen olanzapiinia.
VastaaPoistaTsemppiä sulle ja toivottavasti pääset oksentelusta! :)
Eikös zyprexassa ja olanzapiinissa ole sama vaikuttava aine, näin muistaisin..? En mene takuuseen, mutta zyprexassa on myös se huono puoli, että on nälkä KOKO AJAN. Tuo diformin on nyt auttanut pahimpaan hätään, ja olen saanut pudotettua painoa. Liikkumaankin olen alkanut.
PoistaKiitos kommentistasi ihana anonyymi ♥
Taitavat olla juuri samaa tököttiä.. Ihan kätevää, että sulla on joku toinen lääke, joka helpottaa tuossa syötättämisasiassa. Sitä ruokahalun määrää ei voi käsittää ennen kuin sen ite kokee. Mulla pari kaveriakin on lihonut juuri saman tavaran ansiosta, enkä uskonut, että se voi nostaa ruokahalua niin paljon, ennen kuin se sattu omaan dosettiin.. Oman kropan kanssa diilaaminen auttoi tosiaan ainakin minua ja nyt osaisin myös lohduttaa sillä, että jos sulle ikinä vaihetaan tai lopetetaan toi zyprexa, niin sen jälkeen painon pudotus on huomattavasti helpompaa. :)
PoistaOkei! Niinpä... Hyvä kuulla, että painon pudottaminen on helpompi jos/kun zyprexa lopetetaan. Sitä päivää odotellessa... :-D
Poista