16. helmikuuta 2016

PIENTÄ ALAMÄKEÄ

Päivät ovat menneet jälleen sumussa. On ollut tekemistä, paljonkin, ja se on tavallaan uuvuttavaa. Minulla ei juurikaan ole tällä hetkellä voimia. Kun joku kysyy kuulumisia, minä hymyilen ja kerron mitä kivaa olen tehnyt. Mutta jossain on se pieni toivottomuuden, uupumuksen ja alakuloisuuden vire, enkä tiedä mitä pitäisi tehdä asialle.

Olin jo jonkin aikaa varma, että minulla menee todella hyvin ja olen kuin uusi ihminen, mutta sitten omahoitajani lykkäsi käteeni täytettäviä papereita, joissa oli myös masennustesti. Täytin sen ja pelästyin vastauksiani. En ollut tajunnut, että yleinen vointini on... Laskenut? Siinä heräsin ja tajusin, että vastaukseni ovat muuttuneet huonompaan suuntaan. Hävettää jotenkin myöntää asia, haluaisin olla jo terve, koululainen, yhteiskunnan normaali jäsen. Pidän myös tätä parantumis-blogia, ja haluaisin olla jonkinlainen esimerkki kaikille.

Tässä sitä huomaa, että parantumiseen tietenkin kuuluu myös alamäet. Täytyisi vain muistaa, ettei ihminen ole huonon olonsa takia huonompi ihminen.

Nyt täytyy tsempata ja paljon ja pyytää apua hoitajilta lisää, vaikka he sitä tuputtavatkin aika paljon. En halua vaipua siihen alakuloon enää ikinä. Ja kyllä, otan tämän asian vakavasti, kyse on terveydestäni, tulevaisuudestani, ihmissuhteistani ja oikeastaan kaikesta. En halua, että masentuneisuus ottaa vallan minusta. Ei enää ikinä. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että olen selättänyt masennuksen, nämä ovat vain mielialan heittelyjä.

12 kommenttia:

  1. Ihan pakko kertoa, että vaikutat ihan superihanalta tyypiltä! Alamäet kuuluu asiaan, älä turhaan lannistu niistä. Tsemppiä ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aww, kiitos anonyymi, piristit :-) Tsempit vastaanotettu! ♥

      Poista
  2. Moikka! Eksyin vasta nyt blogiisi ja toivon todella että olisin löytänyt sen aikasemmin!(: Itsekin olen käymässä läpi paranemisprosessia. Mullakin muutama diagnoosi löytyy ja olisin enemmän kun iloinen jos haluaisit laittaa mulle vaikka kikissä viestiä sweetieblackgirl , olisi ihana jutella kanssasi!

    Joka tapauksessa paljon voimia ja tsemppiä sulle❤❤ oot ihana ja näiden kokemusten jälkeen entistä vahvempi❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Oi, ihana kuulla! :-) Laitankin sulle viestiä heti. Olisi todellakin mukava jutella! ♥

      Kiitos ja samoin anonyymi! Tsemppihalit, noustaan molemmat vahvempina täältä, eikö? ;-)

      Poista
  3. Vau!Sinä ja sun blogis saitte mut sanattomaksi!:O Arvostan todella paljon sua ja sun myönteistä ajattelutapaasi,itse olisin jo luultavasti seonnut ja ollut ylinegatiivinen. Oot ihana ja todella kaunis paras sellaisena kuin itse olet!!! Ihanaa että sulla on kanttia puhua sun kokemuksista noin avoimesti! Arvostan sitä! Sun pitäis todellakin kirjoittaa kirja joka perustuu sun omiin ajatuksiin sun skitsofrediasta (sori jos meni väärin en osaa kirjottaa sitä) mut aivan varmasti siitä kirjasta tulisi menestys! Ostasin sen todellaki heti ;) Tsemppiä sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vautsi kuinka ihana kommentti sinulta! Kiitän todellakin. ♥ Positiivista ajattelua kannattaa todellakin harjoitella, se on ollut vaikeaa minullakin. Kiitos vielä tsempeistäkin ihana :-)

      Poista
  4. Pakko kehua sun positiivista asennetta kaikesta huolimatta :) Toi on tosi iso juttu, että pystyy hyväksymään sen että välillä menee huonomminkin! Kaikki ei siihen kykene. Voimahali myös täältä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Cami! Halit myös sinne, kiitos kommentistasi :-)

      Poista

Arvostan jokaista ystävällistä kommenttia! :-)