Viime yönä pyörin jokusen tunnin sängyssäni, päällimmäisin ajatus oli äiti. Tuli flashbackejä siitä, kun makasin sängyssä kädet verillä, todella lääkkeissä, väsyneenä ja terät vieressä. Olin nukahtanut, ja heräsin äitini tullessa huoneeseeni. Hän puhkesi itkuun. Tulee aina paha mieli, kun muistan tuon. Eikä ihme.
Äiti joskus sanoi, että hän tunsi itsensä epäonnistuneeksi viiltelyni takia. Ei äitini ole epäonnistunut missään! Päinvastoin. Vaikkakin suorasanainen ja monesti olen herkkyyteni takia pahoittanut mieleni hänen laukomisien takia.
Kuvan lähde: Polyvore, muokkasin itse |
Koen olevani jo kuivilla viiltelystä. Välillä on itsetuhoisia ajatuksia, mutta ne ajan mittaan ovat jo vähentyneetkin. Eivät ne kuitenkaan enää minua hallitse, pystyn sivuuttamaan ne ja olemaan vahvempi. Terä ei saa enää hallita minua. Olen enemmän hallinnassa ongelmieni kanssa tällä hetkellä kuin koskaan ennen, mikä on mahtavaa.
Aina asiat eivät ole olleet näin kontrollissa. Viiltelin päivittäin. Viiltely oli paha, tuskainen ja kamala riippuvuus. Mutta se on entisen elämäni addiktio.
Kiitos! Ja niinpä, aion jatkossakin pysyä vahvana tämän suhteen! Kiitos kovasti Manta, sitä samaa sinulle. ♥
VastaaPoistaMahtava kuulla, että olet päässyt viiltelystä eroon! Itse kamppailen siitä eroon pääsemiseksi parhaillaan. Tsemppiä! Ja tervetuloa lukemaan minunkin blogiani, joka kertoo elämästäni vaikean masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön kanssa.
VastaaPoistahttp://uuteenaamuuni.blogspot.fi/
Eikö vain? :-) Paljon tsemppiä sullekin! Siitä eroon pääseminen on mahdollista, älä luovuta! Ja kiva kun linkkasit blogisi, menen heti tutkailemaan sitä. ♥
PoistaHyvä Sakke! Oon ylpee susta ♥
VastaaPoistaHih, kiitos ihana! ♥
PoistaOmakohtaista kokemusta viiltelystä ei ole - muutamaa kaveria olen seurannut kovin läheltä. Helppoa ei varmasti oo siirtyä eteenpäin, mutta taatusti sen arvoista. Tsemppiä - oot vahva! <3
VastaaPoistaHarmi, kun läheisiäsikin on kohdannut tämä asia. Ja siis, tämä on todellakin sen arvoista! :-) Kiitos, ja samoin! ♥
PoistaHyvä kuulla, että oot päässyt viiltelystä eroon, oot vahva! Ihana toi kuva & tsemppiä sulle tulevaankin ♥
VastaaPoistaEikö vain? :-) Ja kiitos paljon! ♥
PoistaOot hurjan rohkea ja on tosi upeeta että oot selvinnyt kaikesta kokemastasi! Sun blogi on yksiä mun lemppareita ja tätäkin tekstiä lukiessa ei itku ollut kaukana. Osaat kirjoittaa loistavan hyvin ja sun aiheet on osittain samaistuttavia sekä myös koskettavia. Oot upea ihminen! Arvostan :)
VastaaPoistaVoi, olet ihana, sinä ruudun toisella puolella oleva anonyymi, kiitos! ♥ Ihana kuulla, että olet saanut jotain irti teksteistäni. Kiitos vielä! :-)
PoistaIhana kun uskalsit kirjoittaa tästä. Rankka aihe josta itseni ei ainakaan tee mieli puhua, kun ei vaan uskalla. Oot tosi rohkea <3
VastaaPoistaHih! Ja tämä on todella rankka aihe, todellakin. Kestää aikansa käsitellä asiaa, ja jokainen purkaa tunteensa eri tavalla. Kiitos! ♥
PoistaIhanaa miten avoimesti kerrot tästä, minkä parissa varmasti moni muukin kamppailee! ♥ Tsemppiä jatkoon!
VastaaPoista~ http://minnaphoto.blogspot.fi/
Kiitos! Haleja! ♥
PoistaRakastan sun postauksia ja ihailen sua miten rohkea tyttö olet kun uskallat näistä näinkin vaikeista asioista julkisesti kirjoittaa! <3
VastaaPoistaKiitos hurjasti ihana! ♥
PoistaHienoa, että oot pystynyt oleen viiltelemättä! Ite kirjoitin just hetki sitte viiltelystä oman postauksen. Voit lukea sen tästä: http://kolhuinenkuori.blogspot.fi/2016/07/viiltely.html
VastaaPoistaEikö vain? :-) Ja meen heti tsekkaamaan!
Poista