16. heinäkuuta 2016

SAIRAUDEN KAHLEET

Paniikkikohtaukset poislukien vointini on ollut suhteellisen hyvä. Pientä ahdistusta on tullut ja mennyt. Välillä tilanne vain äityy siihen, että huutoitken lattialla todella sekavana. Harhoja, kehostairtautumisia ja itsetuhoisia ajatuksia... Aika outoja muuten nuo kokemukset, joissa irtaudun kehostani. Tavallaan katson itseäni ulkopuolelta, leijun painottomuudessa. Ympäristö saattaa tuntua yksinäiseltä, pimeältä ja vieraalta.

Mutta niin, paljon hyvääkin on tapahtunut! Laiskottelua, hyvää ruokaa, shoppailua ja leffassakin tuli käytyä. Ja niin - olen pelannut enemmän kuin laki sallii. Tulossa on vielä mukavia kesäpäiviä. Ja muutenkin, vointini on yllättävän hyvä aika ajoin.

Tulevaisuus alkaa näyttää valoisemmalta, vaikka viimeksi eilen paniikkikohtauksen saadessani itkin hoitajalle sitä, etten koskaan tulisi pärjäämään astetta itsenäisemmässä paikassa - tukiasunnossa. Hoitaja kuitenkin valoi uskoa minuun. Kyllä minä pärjään, on tukiasunnossakin hoitajia ympäri vuorokauden.
Puhun lääkärin kanssa paniikkioireilustani parin viikon päästä, sillä tosissani haluan helpostusta kohtauksiini. On jotain niin kamalaa, kun jalat menee alta, ei saa happea hyperventiloinnin seurauksena, makaa vain lattialla hysteerisesti itkien. Pelkään psykoosikohtausta aina, jos paniikkikohtaukseen liittyy harhat, sillä silloin en hallitse itseäni. Haluan - ja tarvitsen - apua tähän. En voi loppuelämääni vältellä tiettyjä tilanteita kohtauksen pelossa. Haluaisin jo alkaa elämään täysillä, sairaus vain on kahlinnut nilkkani.

6 kommenttia:

  1. Paljon jaksamisia sulle! ♥ Voin vaan kuvitella, millaisten tuskien kanssa taistelet. Mä uskon, että pystyt vielä elämään täysillä. ♥ Nuo pienet ja hyvät asiat on niitä tärkeimpiä. :') Ja pelaaminen on just parasta, heh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nella! ♥ Uskon näin tapahtuvan, toivoa on paremmasta huomisesta. ^^ Ja niinpä, niistä täytyy nauttia. Pelaamisestakin saa tietenkin nauttia! ;-)

      Poista
  2. Mää usko suhun että pystyt elää täysil viel joku päivä ja pirnist hetkist ja asioist pitää nauttii. Tsemppii Sakke! Tärkee oot ja mul o ikäväki sinuu ja paljon halei! ♥

    VastaaPoista
  3. Kaikki kääntyy varmasti parhain päin. Itse en onneksi enää pitkään aikaan ole kohtausten takia maannut lattialla, viimeksi keväällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, toivotaan! Ja mahtava kuulla, että siitä on jo niin kauan. :-)

      Poista

Arvostan jokaista ystävällistä kommenttia! :-)