22. maaliskuuta 2015

TODELLISUUS?

tänään todellisuus on vaan liian masentavaa 
mä jään tähän maailman koska tääl on kaikki parempaa

Puristan käsiä nyrkkiin. Painan silmiä kiinni, älä itke, älä itke niiden nähden. Kaikki tuntuu sumuiselta, unenomaiselta, pelottavalta. En pysty. En hallitse itseäni. Ne tarkkailee, ne näkee jokaisen liikkeeni. Mitä enää uskallan tehdä? Onko tämä todellisuutta? Vai onko tämä omaa harhaani?

Näen kiusaajani. Onko tämä totta? Hyökkään häntä kohden, mutta en saa hänestä otetta. Hän murenee tomukasaksi. Pelästyn.

Muisti katkeaa. Seuraavaksi istun lattialla silittelemässä koiraani. Kuulen ääniä. Ne vainoavat minua. Älkää tarkkailko, älkää vainotko. Älkää sanoko mitään. 

"Tapa itsesi läski", se huutaa, "olet arvoton!"

Taas painan silmiä kiinni, en halua nähdä niiden kasvoja. Ne ovat irvokkaan rumia. Vastenmielisiä. Ilveilevät minulle. Naamarit pyörivät pääni ympärillä, huudan. Huudan pahan pois.

Ja sitten herään suljetulta osastolta.
Kuva täältä.

6 kommenttia:

  1. Apua sait mut itkun partaalle ku luen tätä yöllä, toivottavasti sulla ei ole nyt tuollaista oloa D:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei... :-( Ja ei ole, olo on nyt hyvä! Tuo olo kuvaa sitä, kun jouduin kolmatta kertaa suljetulle 13.5.2014.

      Poista
  2. Osaat kirjoittaa tavalla, joka tekee lukemisesta helppoa, pystyt välittämään lukijalle tunteet mitä tunnet. Vaikken itse tiedä mitään suljetuista osastoista, skitsofreniasta tai muusta mitä olet kokenut, niin pystyn kuitenkin tuntemaan sen tuskan sisälläsi -- siihen pystyy "samaistumaan" vaikkei samanlaisia tuntemuksia olekkaan. Toivottavasti ymmärsit mitä tarkoitan :)

    Jatka kirjoittamista samalla tavalla, osaat kirjoittaa todella hyvin!
    Ja toivotan sulle oikein paljon tsemppiä elämään! Haleja tuntemattomalta <3
    Ps. jään seurailemaan blogiasi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanainen! ♥ Ymmärrän. :-) Samoin, halit sinnekkin! Tervetuloa seurailemaan. :3

      Poista
  3. Pidän kirjoitustyylistäsi ja siitä kuinka paljon se kertoo sanomalla kohtuu vähän, kunnioittamalla kuitenkin yksityisyyttäsi näin tuntemattoman ihmisen lukiessa ainakin. Se on taitavaa kirjoittamista, mikä on mielestäni arvostettava taito.

    Tsempit ja pärjäilehän! :)

    VastaaPoista

Arvostan jokaista ystävällistä kommenttia! :-)