Hoitaja herätteli minua yhdeksän maissa, kesti vartti nousta. Luvassa oli pysäkki-ryhmä, menimme rannalle. Pelasimme frisbeegolfia ja nautiskelimme jätskit.
Yksikössä lämmitin eilen tekemääni ruokaa. Pari tuntia vierähti koneellakin, somen maailmassa ja blogia päivitellessä. Söimme välipalan, ja - yllätys yllätys - olin lisää koneella. Odottelin Husky-tyttöä koulusta, joten soin itselleni omaa aikaa. Ulkonakin oli kaunis sää.
Omahoitajani patisteli minua siivoamaan, ja koin tunteita ahdistuksesta ärsytykseen. Juttelin toisen hoitajan kanssa asiat selväksi, ja sain hyvillä mielin siivottua. Tuli kyllä siistiä! Tai no, siistiä ja siistiä, huoneessani on paljon tavaroita..
Husky-tyttö palasi koulusta, tein rahkaa ja pidimme yhteisökokouksen. Yhteisökokouksessa päätetään viikon keittiö- ja vaatevuorolainen, ruuan tekijät, kaupassa kävijät jne. Vaikka ulkona oli jo illalla viileää, menimme husky-tytön kanssa ulos syömään tekemäni rahka.
Yksikköön tuli uusi tyttö, ja juttelimme hänen ja husky-tytön kanssa ainakin tunnin iltapalapöydässä.
Oli todella mukava ja vallan normaali päivä yksikössä. Mitään järisyttävää ei tapahtunut, mutta tällä porukalla yksikössä on aina ihanaa.
Heippa!
VastaaPoistaHalusin vaan kiittää sua siitä, että pidät tätä blogia. Mielenterveysongelmilla on yhteiskunnassa inhottava stigma, jota autat pesemään pois kirjoittamalla skitsofreniastasi rehellisesti.
Mä halusin myös kertoa sulle, kuinka valtava apu sun tarinastasi on ollut. Mun puolisollani diagnosoitiin muutama viikko sitten skitsofrenia vuosia mukana roikkuneen "tarkemmin määrittelemätön pitkäaikainen psykoosisairaus" -diagnoosin sijaan, ja vaikka mikään ei olekaan varsinaisesti muuttunut, on meillä kummallakin kamalasti uutta opittavaa. Lisäksi mä olen itse henkilökohtaisesti oppinut sun avullasi ymmärtämään paremmin sitä, millaista elämä harhojen kanssa on, kuinka normaalia se voi ajoittain olla, ja kuinka voin auttaa puolisoani niiden keskellä. Mä olen kiitollinen sulle siitä, että olet blogisi kautta auttanut meitä niinkin paljon kuin olet. Sun tekstisi on meille suuri apu ja voimavara, ne on meille vertaistukea ja sulla on ollut tarjota vastauksia ja helpotusta meidänkin yhteiseen elämään.
Kiitos sulle tuhannesti, jatka samaan malliin ja paljon voimia kesääsi!
Apua kuinka ihana, piristävä ja hymyä tuova kommentti! Ihanaa kun jaoit tämän kanssani. ♥
PoistaOlen täysin samaa mieltä, mt-ongelmilla on huono "maine", ja tosiaan suuri toiveeni on, että saisin edes yhden ajattelevan asiaa pidemmälle. Mt-ongelmat täytyisi ottaa vakavemmin. Eikä mt-ongelmat tee ihmisestä yhtään huonompaa. Mutta joo, ei minun jeesusteluni auta nyt asiaa yhtään. :D
On aivan upeaa kuulla tuo, että minun tarinastani on ollut apua.
Paljon voimia ja haleja puolisollesi ja sinulle, joka tuet häntä. Puolisosi on varmasti käynyt läpi paljon, samoin sinä, hänen tukipilarinsa.
Kiitos sinullekin! Samoin, voimia näääääin paljon ja hymynaamoja teille. :-) ♥
Mielenkintoinen postaus :) Miten paljon te yksikön asukkaat teette kotitöitä yksikössä, miten vapaasti saatte valita, mitä töitä teette ja miten paljon henkilökunta avustaa teitä töissä? Sori, on kyselyikä :D
VastaaPoista- TL
Kiitos TL! Meillä yksikössä täytyy pitää oma huone siistinä, huolehtia vähän yhteisistäkin asioista kuten vessojen roskisten tyhjentämisestä jne.
PoistaSitten on viikottain valittavat keittiö- ja vaatevuorolainen. Keittiövuorolainen huolehtii tiskikoneesta, keittiön siisteydestäkin hieman ja iltapalan kattamisesta. Vaatehuollosta vastaava huolehtii yhteisistä pyykeistä eli petivaatteista ja pyyhkeistä. Omat vaatteet pestään itse.
Yleensä suurta halukkuutta kumpaakaan vuoroon ei ole, joten ne jaetaan sen mukaan, milloin on viimeksi hoitanut vuoronsa.
Henkilökunta muistettelee meitä usein vuorojemme hoitamisesta ja auttaa tarvittaessa ja pyydettäessä, varsinkin uusia nuoria. :-)
Todella kaunis tää uus ulkoasu! Haluisin kovasti päästä kokeilemaan frisbeegolfia, ehkä joku päivä sitten. Hyvältä näyttää muuten toi rahka! :--)
VastaaPoistaKiitos Anu! Ja kannattaa ehdottomasti kokeilla! Rahka oli muuten namia! ;-)
Poistamoikka, mulla epäiltiin/diagnosoitiin tammikuussa skitsofrenia. Aloitin psykoosilääkityksen, joka on auttanut hieman. Lisäksi mulla on entuudestaan toistuvan masennuksen diagnoosi (masennus siis tulee jaksoittain). Mun tietääkseni skitsofreenikoilla on vaikeampaa itkeä, ja pienet asiat on saanut mut epäilemään mun diagnoosia. Toki jokaiselle sairaus on erilainen, mutta onnistun nykyään itkemään kunnolla (en usein, mutta silti) ja joskus en edes tiedä syytä sille. Saatan myös yhtäkkiä hermostua oikein kunnolla (että tavarat lentää) kun jokin häiritsee. Mun kysymys on siis, onko sulle ollut hankalaa itkeä tai näyttää tunteita "normaalilla" tavalla?
VastaaPoistaMoikka! Itku on mulla usein herkässä, ja se on varmaan aina ollut näin. Itken usein pienimmästäkin syystä, joskus myös ilosta. Olen herkkä.
PoistaJa tunteiden "normaalisti" näyttäminen onkin sitten kinkkisempi juttu. Suutun helposti, saatan tiuskahtaa turhautuessani ja syytän aina kyseisten toimintojen jälkeen itseäni milloin mistäkin.
Suhteeni tunteiden näyttämiseen on vaihdellut, lapsena kun kihisin kiukusta, pidätin vain hengitystä enkä päästänyt pihaustakaan. Juoksin huoneeseeni, ja purskahdin itkuun. En hyväksynyt itselläni näitä negatiivisiksi kokemiani tunteita.
Nykyään uskallan näyttää kuitenkin tunteeni vähän paremmin, luulisin. Itsesyytökset ovat aina kovia, ja välillä suuttumiseni menee mielestäni yli. Koskaan en ole kuitenkaan suutuspäissäni esim. haistatellut äidillenikään.
Äh, taidan lipsua aiheen yli. Eli siis, voi olla, että minulla on jotain ongelmia tunteiden näyttämisessä, mutta normaalimpaan suuntaan ollaan menossa! Olen vain kovin itsekriittinen.
Namiiii toi rahka! <3 Ja tosi kiva postaus sulta tää, mielenkiintoista :)
VastaaPoistaNamia se olikin!! ♥ Ja kiva kuulla. :-)
PoistaMoi Maria!
VastaaPoistaLöysin blogisi jostain täältä netin uumenista ihan vasta, ja pakkoa sanoa että onneksi löysinkin! Harvassa on tälläset blogit, joiden kirjoittajat osaa kirjoittaa näin kuin sä: toisaalta karusti, mutta myös samalla äärimmäisen kauniisti. Postaukset on sopivan pitusia ja oot vaan niin mielettömän taitava kirjoittamaan näinkin rankasta aiheesta! Oon lukenu jo monta, monta postausta! Täytyy kyllä lukea kaikki... Kiitos että pidät tätä blogia <3
- 16v tyttö
Moi anonyymi!
PoistaOi että, ihanaa kun tulit laittamaan kommenttia, piristit paljon. Kiitos kehuistasi, hyvää tulevaa viikkoa. ♥
Blogin ulkoasu on näemmä muuttunut! Oikein ihanan näköinen mielestäni! Oli mukavaa kuulla pitkästä aikaa kuulumisia, voimia sinne, halaa koiriasi mun puolesta ja nähdään sitten kun keritään ♥
VastaaPoistaOn! Kiitos! :3 Juu, halaan tietenkin ja nähdään todellakin! ^^
Poista